Eilen käytiin miehen ja parin ystävän kanssa testaamassa uusittu Oskarin Kellari. Alkuun otin valkosipuliöljyssä paahdettua leipää, muru otti etanoita. Pääruoaksi otettiin romanttisesti molemmat poron käristystä, olihan se meidän hääillallisenkin pääruoka. Oi voi, että oli hyvää ruokaa. En syö normaalisti (jälkiuunileipää lukuunottamatta) leipää enkä perunaa, joten voitte vain kuvitella kuinka ähkyssä olin tämän koettelemuksen jälkeen. Mutta oli se sen arvoista. Itse asiassa olin ähkyssä jo taivaallisen hyvien alkupalojen jälkeen, ja poron kärystä mies joutui syömään (lue: sai syödä) melko suuren osan.
Ravintolan uudet tilat olivat viihtyisät. Toisaalta verrattuna vanhaan Kellarin sisustukseen, kaikki on parannusta... Ainoa miinus oli ehkä tarjoilija, joka ei osannut kiittää eikä toivotella illan jatkoja, eikä myöskään pyytää anteeksi sohittuaan yhden ystävän alkuruokia pitkin pöytiä. Kuitenkin listalle jäi huutelemaan pari muutakin herkullisen oloista annosta, joita pitää mennä ehdottomasti myöhemmin testaamaan.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti