25.3.2015

Leninkisulkeiset

Taas on se aika vuodesta, että minulla oli treffit Pukumiehen naistenosastolla, tai tarkemmin ottaen naistenosaston sovituskopissa. Kävin tuttuun tapaani tälläämässä päälleni kevään juhlamekkoja ja uusia tuulia. Upelata näytti taas osaston kirjo niin mallien kuin värienkin suhteen. Harmikseni sieltä oli jo pari kaunotarta ehditty myydä loppuun, joita olin aikaisemmin kuolannut. Mutta jäihän tuonne onneksi vaikka ja mitä sovitettavaa vielä. Kattava valikoima pitkää ja lyhyttä mekkoa, kotelomekkoa ja sifonkiunelmaa sekä klassisempaa että todella ökyjuhlavaa oli liikkeessä tarjolla. Tässä valikoimasta muutamia poimintoja. 



Joseph Ribkoffin valikoimaa on Pukumiehessä paljon ja kuusi ensimmäistä ovatkin tältä merkiltä. Ribkoffin mekot ovat poikkeuksetta mukavia päällä, eivät rypisty ja laskeutuvat hyvin. Valikoimakin on niin laaja ja monipuolinen, että varmasti löytyy jokaisella mieluinen. 

Pakkohan se oli testata Sinkkuelmää-kategorian tylliunelmakin. Huomasin itselläni ainakin sen, että tylliä pitää vaistomaisesti koko ajan hipistellä ja hiplata, nostella ja silitellä. Upea mekko, mutta ehkä en tällaisessa olisi aivan kotonani kuitenkaan. 

Pitkistä mekoista ehdoton suosikkini oli tänä vuonna tämä umpinaisella pitsiyläosalla varustettu korallinpunainen kaunotar.

Harmikseni en muista tämän mekon merkkiä, mutta tässä olin heti kuin kotonani. Kaikin puolin ihana mekko; malli, väri, leikkaus ja materiaali saivat kaikki täyden kympin. Vappuhan on tulossa ja uusi mekko olisi kiva...

vai olisikohan tämä Guessin raidallinen minun vappukaronkka mekkoni? Tämä oli niiiiiin ihanan tuntuinen päällä, että ei paljon paremmalta voisi tuntua. Mekko on todella joustavaa materiaalia, mikä tarkoittaa tietenkin sitä, että se on päällä mukava. Kuitenkin materiaali oli myös jämäkkä, mikä puolestaan pitää hameen laskokset ja pallomaisen muodon ryhdikkäänä.

Keltamusta vai valkomusta, siinäpä pulma...? 

Ja tiedättekö mitä muuta tuolla sovituskopissa huomaa!? Kuinka kalpea sitä on talven jäljiltä. Ja kuinka kuiva iho voi ollakaan. Seuraavaksi siis nistakasta kiinniotto ihon kosteuttamisen ja kesään valmistautumisen suhteen. 

19.3.2015

Mustaa keittössä




Tykkää ja Tuhulaa Ittees-messut olivat toistamiseen tänä vuonna ja tällä kertaa Super Parkissa. Messuthan ovatkin jo vuodessa kasvaneet hurjasti, kun viime vuonne ne mahtuivat vielä hyvin Lasaretin huomattavasti pienempään saliin. Minulla näyttää olevan joka vuosi sama ständi, missä käyn tuhulaamassa itteeni. Jälleen kerran tuliaiset lähtivät Kaira Housen messuputiikista. Viime vuonna kannoin kotiin ketun, tänä vuonna minua seurasi uskollisesti kotiovelle lehmä. Lehmän lisäksi keittiössä uutuutena on nyt kipsinen, hieman betonia muistuttava lautanen, Musta 5101:n käsitiskiaine sekä kettiörätti. Olen jotenkin vallan unohtanut koko Kaira Housen olemassaolon sen jälkeen, kun se muutti pois Isokadulta. Luulin sen lopettaneen. Näin hyvin sitä on Oulun kartalla. Tytöt kertoivat liikkeen sijaitsevan nykyään Stockan 4. kerroksessa ja siellä pitää ehdottomasti mennä käymään seuraavalla shoppailureissulla. 

Ohhoh, onpas tullut keittiöjuttua nyt... Koitan vaihtaa levyä huomiseksi. Illan jatkoja. 

15.3.2015

Kesän ekat makkarat - check!



Eilinen helli meitä mahtavalla auringon paisteella ja päästiin ensimmäisen kerran tälle kevättä pistämään tulipataan tulet ja saatiin kunnon ulkoilma-makkarapäivällinen. Kaitsu on kiitettävään tahtiin tehnyt lumitöitä patapaikan puolelta terassia ja se onkin jo täysin lumeton. Totaalisen jäässä se oli kylläkin eilen heti, kun aurinko laski. Liukkautta lukuunottamatta tulipaikalle sai jo mukavan lämmön ja tunnelman avotulella. Liekkö makkaran paistosta liian kauan, vai missä vika, kun hivenen mustaa tuli. Mutta väliäkö tuolla, kaikki meni parempiin suihin.

Ulkona on jälleen mieletön ilma ja aurinko möllöttää niin mahtavasti sulattaen terassin loppujakin lumia pois. Laitan tässä juuri tyttöä nukkumaan ja taidan mennä sen jälkeen nauttimaan päiväkahvit terassille.

Aurinkoista sunnuntaita myös sinulle!