25.1.2015

Työmyyrän työlaukku

Nyt on aivan pakko esitellä laukku-uutuuteni, jonka metsästämiseen menikin useita vuosia. Kyse on siis työ-/läppärilaukusta, joka ei näytä työ-  tai läppärilaukulta. Toiveissa on ollut musta ja nahkainen laukku, johon mahtuu läppärin lisäksi pari muistiota sekä muut välttämättömät töissä mukana kuljetettavat tavarat. En kuitenkaan halunnut laukun olevan perinteisen läppärilaukun tai salkun mallinen, vaan sellainen, jota voi käyttää mahdollisesti muutenkin. En nimittäin jaksa kantaa töissä kahta laukkua, vaan haluan kaiken mahtuvan samaan kassiin. Laukun pitää myös täyttää kriteerit tilanteeseen, että töistä suoraan lähdetäänkin kaupungille asioille tai vaikka ravintolaan syömään. 

Olin jo luopumassa toivosta kunnes törmäsin viime viikolla Pukumiehessä käydessäni tähän Tiger Of Swedenin Chamonix 2 laukkuun. Laukku oli täydellinen. Juuri oikean kokoinen, sisään mahtuu läppäri, pari lehtiötä, lompakko, silmälasikotelo ja tarvittaessa vielä iso meikkipussikin. Ulkopuolella olevassa magneettilukollisessa sivutaskussa kulkee kännykkä kätevästi käden ulottuvilla. Laukkua voi kantaa sekä kädessä/käsivarrella että olalla. Olkahihnat ovat siirrettävissä kahteen eri korkeuteen, joten laukun tyyliä ja hihnan mittaa voi säädellä tälläkin tavalla. Kun laukussa ei ole läppäriä, sen saa taitettua myös puolikkaaksi. Näiden muunneltavuuksiensa ansiosta tämä ihanuus menee matkassa tilanteessa kuin tilanteessa, niin työssä kuin vapaallakin. 


Ja tuo pehmeä nahkapinta! Pure love. En yksinkertaisesti voisi olla tyytyväisempi.

Mitäs tykkäät? 

24.1.2015

Huhuu! Täällä ollaan!

Moikka vaan, pitkästä aikaa. Ajattelin vain ilmoitella, että hengissä ollaan ja hyvin voidaan. Nyt on suoraan sanottuna menty jo monta viikkoa niin työpainotteisesti, etten oikeastaan millekään muulle extralle kuin tytölle ja unelle en ole aikaani suonut. Kiire on kuitenkin onneksi katoavaista ja tämäkin kiire johtui poikkeustilanteista, eikä onneksi ole jatkuvaa eikä edes toistuvaa. Joten eiköhän tässä pikku hiljaa päästä normaaliin päivärytmiin täälläkin päässä. En edes uskalla kurkata tuota lukemattomien blogien listaa... Pitää vain toivoa, että muutkin ovat ottaneet joulu- ja tammikuun lunkisti, eikä luettavaa ole kertynyt. Toiveajattelua, tiedän. 



Viimeisin juttuni ja kuvani on näköjään ollut vessasta. Tähän juttuun päätyi oma pärstä (todisteeksi siitä, että todellakin olen hengissä). Voineen siis sanoa, että kuvien taso on ainakin pysynyt samana. Mitäs täällä sitten muuta on tapahtunut... Vessan valmistumisen jälkeen remppa on aika lailla nyt taputeltu, että sen suhteen ollaan taas vapaita. Tyttö kasvaa ja askel nopeutuu päivä päivältä. Äitiä hoetaan se tuhat ja yksi kertaa päivässä, mutta kyllä sinne muutama isikin jo sekaan välillä sattuu. Tänään käytiin ostamassa neidille uusi turvaistuin, kun eihän hän meinannut enää kaukaloon mahtua laisinkaan. Käännettiin katse menosuuntaan ja taas avautui uusi ihmeellinen maailma. 

Viime viikonloppuinen kirppisreissu loppui osaltani lyhyeen äkillisen lapsenhoito-ongelman vuoksi. Myytävästä tavarasta täyteen ahdettu auto on taas tyhjennetty eteisen vaatehuoneeseen, jossa lattiasta kattoon asti ulottuva Ikea-kassipino odottaa kesää ja seuraavaa kirpparitapahtumaa. Toivottavasti saadaan järkättyä seuraava jo heti alkukesästä. 

Mutta hei, tyttö nukkuu ja Kaitsu on salilla. Minä taidan ottaa vielä työkoneen esille ja tehdä parit hommat pois. Toiveissani kuitenkin on, että huomenna jo palataan taas! 

Mitäs sinne kuuluu? 

6.1.2015

Se pahanonnenvessa

Loppiaispäivää vain kaikille! Taas on pyhä ja minä ainakin olen aivan sekaisin jo päivistä mitä eletään. Aamulla panikoin, että nyt on unohtunut katsoa uutta Master Chef kautta lauantai-perinteisesti, kunnes tajusin, että nyt eletään tiistaita (tuonkin tarkastin vaivihkaa näytön kalenterista). Pakkanen paukkuu ulkona, joten täällä sitä viihdytään sisällä töiden, nettialennusmyyntien sekä pyykinpesun parissa. Neiti nukkuu ja isi lähti käymään myös työmaalla, joten tässähän on vallan oiva hetki esitellä teille joulun aatonaattona noin klo 23:37 valmistunut alakerran vessa. Kaitsu uhosi ja lupasi, että jouluksi on valmista, ja niinhän se oli. Eikä hetkeäkään aikaisemmin. Kyllä nyt niiden edellisten pieleen menneiden kötöstysten jälkeen silmä lepää. Tilaa tuli lisää allaskalusteen pienentyessä ja wc-seinän kaventuessa. Värimaailma muuttui ei-minkään-värisestä mustavalkoiseksi ja karmea Tunto Kivi -maali jäi tasoitteen sekä maalin alle ikuisiksi ajoiksi. Ikinä enää ei siihen mössöön kosketa. Mutta hei, mitäs tykkäät?