Maailman helpoin ja maukkain leipänen

Askel askeleelta ollaan siirrytty niin parempaan ruokavalioon kuin säännöllisempiin ruoka-aikoihinkin. Myös liikunnan ilosta olen yrittänyt ottaa kiireen keskeltä koppia ja saada hiljalleen rakennettua säännöllisemmän ja terveemmän arjen. Tässä nyt on monia asioita huomioitavana, mutta olen laittanut päätavoitteet vain varovaisesti mieleni sopukkaan muistiin ja keskittynyt aluksi pieniin askeliin ja motivaation ylläpitämiseen. Liian kovia tavoitteita kun alkaa heti alusta saakka asettamaan ja varsinkin jos sen tekee tiukalla aikataululla, niin siinä ei käy kuin köpelösti.

Alkutavoite on saada opittua taas syömään kuusi kertaa päivässä, säännöllisin ajoin ja pienin annoksin. Aamiainen, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala pitäisi saada päivärytmiin mahtumaan. Se ei tosiaankaan ole mahdotonta, sillä on se tehty ennenkin. Siihen oppii kyllä nopeasti ja kohta osaa jo syödä vähän, kun on sen aika, vaikka ei nälkä olekaan. 

Olen tässä samalla myös intoutunut tekemään muutamia karppi-suosikkejani. Hetkessä valmistuvat herkulliset juustoleipäset pääsivät tänäänkin iltapalapöytään. Lämpimänä nauttiessa ei päälle tarvitse kuin vähän voita tai margariinia ja kaveriksi lasin maitoa. Leipäsiin tulee 2 munaa, 2 dl juustoraastetta, 1,5 dl mantelijauhoja ja noin 1 tl leivinjauhetta. Meillä loppui pari päivää sitten mantelijauhot, joten kaivoin kaapista korviketta ja tein varsin testimielessä ruisjauhoista. Hyvää tuli niinkin. Saanpahan kulutettua jauhopussin pois kaapista tilaa viemästä. Jotain 230 astetta uuniin (tai sinne päin) ja jonkin aikaa, ei mene kauan. Näitä voi tehdä leipinä, tai kuten minä (laiskana) levittäen vain taikinan pellille yhdeksi leikattavaksi palaksi. 

Perheen pieninkin on tykästynyt näihin leipäsiin aivan yhtä lailla. Meillä tuntuu muutenkin olevan kovasti samoja herkkuruokia neidin kanssa. Mummu teki hänelle tänään pikkulihakastiketta, joka upposi ääntä nopeammin, aivan kuten minulla pienenä. Pikkulihakastike on siis minun antama nimi jauheliha(=pikkuliha)kastikkeelle, joka tehdään valkokastikkeeseen. Näin äitini sen aikoinaan teki, ja näin minä aion sen jatkossa lapselleni tarjota. Pikkulihakastike ja rössypotut, siinä oli minun herkut. Äitin tekemänä tietenkin.

Mikä kotiruoka oli sinun herkkua lapsena, tai nyt? 

Hyvää Uutta Vuotta!

Vuoden viimeistä päivää viedään. Vaikka mehän käytännössä eletään jo vuotta 2015, juhlimmehan perinteisesti uutta vuotta kaveripoppoolla jo eilen. Tänään saamme vieraita Espoosta saakka ja vietetään rauhallinen ilta tähtisadetikkujen, saunan ja poronkäryn merkeissä. 

Kuvituksena nyt viimeiset joulukuvat, tarkemmin sanottuna joulupäivän kattaus. Onhan tässä viikko vietetty enemmän ja vähemmän tuossa ruokapöydän äärellä erilaissa kokoonpanoissa. Joulupäivänä pöydät notkuivat erilaisista kala- ja rapuherkuista ja tulin siihen tulokseen, että jatkossakin haluan joulupöydässä panostaa tällaisiin naposteltaviin ja kalajuttuihin enemmän. Ne laatikot on jo niin nähty. Tein nytkin peruna- ja lanttulaatikon, mutta ensi vuonna aion jättää noista ainakin lantun pois. Perunalaatikko on ehkä vain pakollinen must, kun se vain on niin hyvää. Kinkku luonnollisesti pitää olla, tuttuun tapaan 95 asteinen ja täydellisen murea. Mutta muutoin tulen keskittymään muihin maisteluannoksiin. 

Eilen herkuteltiin lämminsavuporolla ja sen ympärille tehdyllä leipäjuustosalaatilla. Omnomnom! Olihan se hyvää. Tänään laitetaan poronkäristystä ja varmaan jotain salaattia edelleen jäljelle jääneestä lämminsavusta. Että on tässä syöty!! Voin luvata, että huomenna ei enää syödä. Huomenna palataan ruotuun ja koitetaan mahtua taas takaisin omiin vaatteisiin. Eikö sitä näin aina ja joka vuosi luvata 31.12. ?? 

Mahtavaa Uutta Vuotta Sinulle! 

Hei isä!

Käytiin äsken viemässä sinun haudalle kynttilä, ehkä huomasitkin. Vietiin samalla reissulla kynttilä appiukollekin. Halusin vain kirjoitella ja kertoa, että täällä meillä on kaikki hyvin. Tyttäresi on enemmän kuin onnellinen elämässään tällä hetkellä ja vietimme viime viikonloppuna tytöntyttösi ensimmäistä syntymäpäivää. Jos jotain toivon, toivon että olisit tavannut elämäni miehen ja meidän pikku enkelin, edes kerran.  Voin nimittäin kertoa, että kovasti taisin isäni kaltaisen miehen ottaa... Liekö se sitten hyvä vaiko huono homma... Ja kovasti näyttää tyttäresi oma tahto ja itsepäisyys olevan pikku-tytössäkin, vaikka kiltti pieni enkeli onkin. 

Meillä on ollut kiva ensimmäinen isänpäivä tänään. Ensimmäinen siksi, että viime vuonna me olimme vielä tytön kanssa sairaalassa isänpäivänä, eikä juhliminen perheen kesken oikein onnistunut. Isi sai aamiaisen vuoteeseen; voileipäkakkua ja kahvia ja jatkobrunssi munineen ja pekoneineen nautittiin sitten köökin puolella ja sunnuntaiperinteikkäästi Master Chefiä katsellen. Muuten ollaankin oltu vain rennosti kotosalla ja tehtiin pitkästä aikaa Kaitsun (kuten sinunkin) herkkuruokaa poronkäristystä. Voi että olikin hyvää; oluella höystettynä ja oikein sipulisen perunamuusin kera. Mmmmmm. Illasta käväistiin vielä kahvilla mummolassa ja sen jälkeen hautausmaalla. Siellä oli rauhallista, ei meidän lisäksi juuri ketään, vain kynttilöiden loiste pimeässä. 

Ikävä sinua! 

Hyvää isänpäivää!

Yks vee juhlat

Eilen niitä vietettiin, pikkusen yksvuotisjuhlia. On se käsittämätöntä, miten tämä aika rientää. Vastahan hän oli pieni paikallaan makaava mötkylä, joka vain söi ja nukkui. Nyt mennään pää kolmantena jalkana joka paikkaan ja "puhutaan" taukoamatta mennessä. Olemme miettineetkin kauhun sekaisin tuntein, että minkälainen papupata tästä neidistä kasvaakaan. Sen verran tuntuu tuota juttua olevan kerrottavana.

Ensimmäiset syntymäpäiväjuhlat menivät loistavasti perheen, mummujen ja isomummujen sekä -pappojen voimin. Myös kummeja saimme myöhemmin iltapäivästä vieraiksi. Tavoillemme uskollisena olimme tunti ennen vieraiden tuloa vielä täysin työn touhussa ja kaikki oli kesken. Aloitin ompelemaan koristepalloja kasaan kello 11, kun vieraat olivat tulossa kello 12. Sen lisäksi piti tehdä kuppikakkujen päällinen, munavoi piirakoille ja suihkussakaan en vielä ollut käynyt. Onneksi minulla on niin näppärä ja peloton mies, että uskaltautui ompelukoneen polkimelle ja teki koristeet ohjeistuksellani loppuun. Minä pääsin suihkuun ja laittamaan sekä itseni että neidin juhlakuosiin. Ja hyvinhän me ehdittiin. Aivan turhaa hössötystä olis ollut alkaa valmistautua esimerkiksi edellisenä iltana... :)

Pöytäherkkujen suhteen mentiin prinsessakakun värimaailmassa. Vaaleanpunaista ja pinkkiä, samat värit toistuivat koristeissa. Tykästyin näihin koristeisiin aivan tosissaan. Sopivat minusta tuohon valokouruun todella hyvin, olivat helppo ja nopea tehdä, eikä ilme muuttunut kuitenkaan liian hörhelöksi. Nyt kun tyttö ei vielä kaipaa lapsikekkereitä, pääsee näiden valmisteluidenkin kanssa hieman helpommalla. Voi apua, milloin alkaa ne prinsessa- tai perhosjuhlavaatimukset? Ja miten niistä selviää? 

Herkut maittoivat ja kaikilla oli mukavaa. Näinkin rauhallisten kemujen jälkeen oli äiti-ihmisellä kuitenkin aivan täysi nuupelo ja uni tuli kyllä illalla houkuttelematta. Eli edelleenkin, apua (!), milloin ne lapsikekkerit alkaa ja miten niistä selviää? 

Istuskelimme vielä iltaa ystäväperheen kanssa ja suunnittelimme ensi kesän lomareissua. Olemme vuokraamassa taloa (tms) Espanjasta, näillä näkymin Barcelonasta tai sen läheisyydestä. Me olemme käyneet Barcelonassa ennenkin, se oli itse asiassa ensimmäinen yhteinen lomakohteemme. Tykästyimme siihen niin, että ajattelimme heti palaavamme sinne vielä joku päivä. Ensi kesänä tulee se joku päivä. 

Onko sinulla vinkkejä vuokrataloista/-villoista/-huoneistoista kyseisellä alueella? 

Buzzing: Air Wick Black kynttilät

Pitkästä aikaa ilmoittauduin mukan Buzzadorin kampanjaan ja sain kotiin paketin Air Wickin uusia Black tuoksukynttilöitä testattavaksi.

Air Wickin uudet Black Edition -tuoksukynttilät ovat eteerisiä öljyjä sisältäviä tuoksukynttilöitä, jotka sytytettyinä levittävät ympärilleen miellyttävän hedelmäistä tuoksua. Apple & Cinnamon -tuoksussa raikas omena täydentyy mausteisella kanelilla, ja Purple Blackberry Fig -tuoksussa yhdistyvät mehukkaat karhunvatukat ja viikunat. Viihtymään kutsuvat tuoksut hellivät aisteja ja luovat tilaan kodikasta tunnelmaa. Pikkujouluaikaan talvista tuoksua ja lempeää valoa antava tuoksukynttilä on myös mainio lahjaidea.

Black Edition -tuoksukynttilöiden erikoisuutena ovat asteittain väriä vaihtavat, sateenkaaren eri väreissä hehkuvat valotehosteet. Mustassa lasilyhdyssä on läpinäkyviä koristekuvioita, jotka luovat tilaan kiehtovia kuvioita, kun kynttilän liekki heijastaa vahan läpi pehmeää, rauhallista hehkuaan. Vaihtuvat värit syntyvät LED-teknologian avulla, joka on asennettu turvallisesti lyhdyn pohjaan, kuumuudelta eristettyyn osioon. Kynttilä sammuu itsestään, kun vahaa on palamatta noin kaksi senttimetriä. Black Edition -kynttilöiden lasilyhtyjä on saatavana kahdella eri koristekuvioilla.

Black Edition -kynttilöiden palamisaika on jopa 30 tuntia. Kynttilän elinikä pitenee, kun sen sydän pidetään noin yhden senttimetrin pituisena eikä kynttilää polteta kerralla neljää tuntia kauemmin. Kynttilän lyhty on valmistettu lasista ja se sisältää pariston, joten käytetty tuote on lajiteltava kierrätykseen. Tuoksukynttilät eivät sovellu allergisten tai tuoksuille yliherkkien henkilöiden käyttöön.

Ouluun tuli tänä aamuna lumi maahan ja siellä se on koko päivän pysynytkin. Kampanja tuli siis juuri oikeaan aikaan, koska nyt pitää kaivella kaikki kynttilät, lämmön ja tunnelman lähteet pois kaapeista pölyttymästä tuomaan iloa ja tunnelmaa sisustukseen.

Kasasin kynttilöiden ympärille syksyisen kattauksen ja kynttilöissä vaihtuvien värien osalta menikin aika hyvin yksiin nämä kattauksessa mukana olleet värit. Kynttilöiden tuoksu on aika voimakas, mutta ei mielestäni kuitenkaan missään nimessä häiritsevä. Kynttilässä olevat kuviot sen sijaan ovat vähän liian "orientalia" minun makuuni, mutta aivan käyvät pelit kuitenkin kattauksiin ja tarjoilupöytiin näin joulua jo lähestyttäessä.

Viikonloppuaamuisin

Huomentapäivää. 

Koska arkiaamuina nautitaan yleensä kiireinen ajokoira-aamiainen joko seisten ja puolella pyllyllä istuen ennen töihin lähtöä, yritetään viikonloppuisin nauttia aamiainen rauhassa naatiskellen. Lauantaisin meille on tullut rutiini kattaa aamiainen olohuoneeseen ja samalla katsotaan kyseisen viikon Arvostele mun illallinen (jossain maassa, tällä hetkelä Ruotsissa) -jaksot. Normaalisti myös samalla suunnitellaan, että mille sitä viikonlopppuna remontin osalta aletaan ja mahdollisesti suunnitellaan vielä avoinna olevia asioita. 

Sunnuntaisin sitten ehkä jopa katamme aamiaisen ruokapöydälle ja ruokaillaan kuin ihmiset konsanaan. Menussa normaalisti kahvia, varras- tai jälkiuunileipää ja jogurttia, lisänä mahdollisesti munia ja/tai pekonia. Yksi meidät täysin koukuttanut tabletti on Vitaplexin Monivitamiini, jota sanomme voimajuomaksi. Ilman näitä ei aamu käynnisty. Koukutus on niin vakavaa, että nämä tabut matkaavat yleensä mukana minne ikinä menemmekin. Lisäksi syömme aina magnesiumia ja tällä hetkellä minulle pakkosyötetään myös rautaa...  Kahvia normaalisti menee se pannullinen, mutta sen jälkeen ei juuri koskaan tule kotona keiteltyä päivän aikana kahvia. 

Joku aika sitten ostamamme Marimekon Oiva Kestit ovat täydellinen piristysruiske aamun kattaukseen ja ovat helppo yhdistää muihin meillä oleviin sarjoihin, valkoisiin Egon ja Teeman astioihin. Sopivatpas muuten hyvin yhteen myös viimeisimmältä Ikean reissulta ostamaani pöytäliinakankaaseen.

Aurinkoista sunnutain jatkoa! 

Rääppiäispäivänä

Muutamia kuvia eiliseltä rääppiäisillalta, joka oli varsin tehokas. Saatiin tyhjennettyä jouluruokavarastot periaatteessa kokonaan. Tänään näyttää Facebookin statuspäivityksien mukaan olevan yleinen pitsapäivä, niin myös meillä. Sitten voikin aloittaa taas sen "uuden elämän".

Näin meni toinen joulu uudessa kodissa. Viime vuoteen nähden parannus on melkoinen, mutta kovin karuahan täällä vielä on; huonekaluja puuttuu, muutamia pikku juttuja on vielä kesken ja tekstiilejä (verhoja) kaipaan jo kovasti ympärilleni. Kaiken kaikkiaan olemme kuitenkin oikein tyytyväisiä tämän hetken valmiusasteeseen, saimme oleskella ja rentoutua rauhassa muutaman päivän huolehtimatta remontista. Tulossa on vielä juttua siitä, miltä täällä näytii viime jouluna verrattuna tähän vuoteen. Sitä odotellessa pikku joulugallup:

Milloin/miten kinkku on parhaimmillaan?

Meidän resepti: Kinkku on valmis, kun sitä ei enää voi leikata siististi siivuiksi, vaan se ylikypsänä murenee ja lohkeilee paloiksi. Olemme todenneet kinkun olevan parhaimmillaan 94-95 asteisena (pitää paistaa pussissa). Päälle tietenkin sinappi-korppujauhohuntu. Näillä ohjeilla hävisi kuusi kiloa lihaa parempiin suihin kahdessa päivässä....

Ensimmäinen...

... kynttilä on nyt poltettu. Syksy on virallisesti alkanut myös sisustuksen puolella.

Pihlajat pöytään

Olettekos huomanneet kuinka paljon omalta (tai naapurin) pihalta löytyy kattaukseen ja koristeluun sopivaa rekvisiittaa näin syksyllä? Meillä ainakin pihjalat ovat pullollaan mahtavan punaisia marjoja, joilla saa sisällekin kivasti syksyn väriä ja tunnelmaa.

Melkoinen hoppu on viime päivinä ollut. Eilinen päivä ja ilta meni Ikean reissulla ja kotiin on taas roudattu peräkärryllinen säilytysjärjestelmiä. Yläkerta puretaan lopullisesti lauantaina talkoovoimin ja siitäpä ne hommat lähtee taas etenemään siihen toivottuun (eli valmiimpaan) suuntaan. :)

Mukavaa torstain jatkoa!

kuvat: Canon PowerShot G12

Hyvää joulua!

Tänään on viimeinen hetki nauttia, poltella häiden jämäkynttilöitä ja rentoutua... paistaa kinkkua ja herkutella...

Aamulla ilmestyi pihalle vaihtolava ja autotallli täyteen tavaraa. Huomenna alkaa kunnon ryske ja purkuhommat. 

Rauhallisempaa joulua teille kaikille! =)

kuvat: Canon EOS 7D (EFS 17-55mm)

Meidän joulu

 

Ja olin näköjänsä ollut kilttinäkin. Lahjoista myöhemmin....