Jippikaijei! Sain raahattua itseni salille tänään. Tässä onkin ollut noin kolmen viikon paussi. En oo tehny YHTÄÄN MITÄÄN
(paitsi syönyt)! Mitä sitten, ei ole pakko jos ei taho! Ja nyt vain oli sellainen pari viikkoa
(kuukausi), ettei vain ole vähempää kiinnostanut.
Olen kohtalaisen aktiivinen liikkuja, ja normaali arkeen meillä kuuluu, että salilla/jumpalla/lenkillä käydään ehkä noin 4 kertaa viikossa.. Flunssan tai muun yllättävän esteen ilmaantuminen on aina paha juttu. Sen jälkeen on sitten vähän muita kiireitä... Ja kohta huomaa "tipahtaneensa kieseiltä" ja salirytmi on saanut kolauksen. Ja sitten se onkin hankala hypätä taas kyytille.
Siinä vaiheessa kun on hetki mennyt edellisestä kerrasta, niin seuraavaa salireissua suunnitellessa sitä jo miettii jotain tekosyytä, ettei tarvisi mennä. Se uudelleen aloittaminen ja rytmiin pääseminen on aina niin hel** (kauhean) vaikeaa. En tiedä mikä siinä on....
Ja sitten taas kun kerran ja toisenkin käy, niin ei voi olla menemättä kolmatta kertaa... Ja kappas vain, taas päästiin takaisin kyytille. Että eiköhän taas tälläkin kertaa. Nyt vain on tulossa kuoroleiriviikonloppu, mikä tarkoittaa tiukkaa laulua ja koreografiaa huomisesta eteenpäin. Mikä ei sinänsä haittaa tätä kyytiin pääsemistä, on nimittäin sen verran hikistä hommaa, että korvaa salitreenin mennen tullen. =)
Onko muillakin aina välillä yhtä vaikeaa..? (toivottavasti en ole ainoa... =))
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti