11.10.2014

Asteen verran helpompaa

On se niin mahtavaa seurata kun lapsi oppii ja kehittyy. Ensin ei osata ja sitten yhtäkkiä osataan aivan täysillä, kuin vanha tekijä konsanaan. Täällä tyttö oppi kuin salamaniskusta pari viikkoa sitten laskeutumaan portaat alas. Ylöspäin on menty jo kauan (ja vauhdilla), mutta alastulo on ollut hakusessa, eikä häntä täten ole voinut jättää koskaan silmistään. Talossamme on kuitenkin kolmet portaat, eikä niissä ole portteja. Hetken aikaa tämä siis työllisti melkoisesti meitä vanhempia ja isovanhempia. Koko ajan olemme kannustaneet häntä harjoittelemaan, mutta aikaisemmin jännitys on tytöllä voittanut rohkeuden.

Toissa maanantaina illan suussa, taas laajennusosan portaiden yläpäässä keikkuessa, hän vain yhtäkkiä hoksasi. Kun hän sai takapuolensa tällättyä oikeaan suuntaan ja uskalsi ottaa sen ensiaskeleen alaspäin, lähti homma heti luistamaan. Tuosta noin vain, yks kaks osattiin taas jotain uutta! Ensimmäisen viikon kuljin tiukasti tytön hanurissa kiinni ja vahtasin menoa tarkasti. Koska hän on osoittanut kykynsä, hän saa jo kulkea alakerrassa ja alakerran kaksissa lyhyemmissä portaissa vapaasti. Yläkertaan vieviin portaisiin ei vielä ole lupa yksin mennä, vaikka kulku niissäkin sujuu kyllä moitteetta. Joka päivä harjoitellaan, niinhän sitä oppii. 

Tämä on ollut aivan mieletön helpotus arkeen, kun ei tarvitse koko aikaa kytätä tytön menoa ja voi keskittyä muihinkin askareisiin. Tokikin silmän vältettyä saattaa neiti löytyä esimerkiksi kodinhoitohuoneesta tekemässä pyykinpesutaikojaan. 

id-kuva
Ja taas mennään. Äiti ota kiinni!


4 kommenttia :

  1. Toi porrasongelma on varmasti todella ärsyttävä. Muistan noi ongelmat aina jos käytiin jossain mökkillä, niissä on aina portaita.
    Hahaaa meiltä löytyy samanlainen pesukone. Mistähän johtuu, että noita nappuloita on kiva painella vielä isompanakin. Meillä neiti nimittäin aina haluaa olla se joka ohjelmoi koneen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Periaatteessa se on siis hyvä, että kotona on portaita, niin lapsi oppii niihin jo pienestä pitäen eikä sitten tarvitse kyläpaikoissa jännittää. :)

      Poista
  2. Voi mikä pieni tyyppi. :D
    Itse en muista enää pahemmin noita rappusongelmia, kun oma mimmi on jo niin iso. Mutta pesukoneen napit kiinnostivat häntäkin pienenä kovasti. Monesti ihmettelin, että miten toi meidän kone taas linkoo. No neiti oli ohjelmoinut tuplalinkoukset päälle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu-u. Tiedän tunteen... Sitä joutuu monesti miettimään, että enkö minä laittanut äsken tämän koneen päälle...? 😊

      Poista