18.10.2014

Isoja asioita pienessä ajassa

Eilinen kotipäivä oli ehkä kaikista kotipäivistä tähän mennessä mahtavin. Päivä oli melkoista tunteiden ja onnistuineiden suoritusten iloriemua. Tyttö on tosiaan pari päivää kävellyt tuetta muutamia varovaisia askelia kerrallaan. Eilen, voisin sanoa, oli se päivä kun hän rohkaistui kävelemään oikeasti. Toki askellus on lyhyttä ja töpöttävää, tasapainoa hakevaa, mutta matkat ovat jo pidempiä ja yritys on koko ajan kovempaa. Itseluottamus kasvaa ja jännitys alkaa selvästi väistyä innostuksen myötä. 

Lisäksi hän on aivan villiitynyt palloista. Itse asiassa pallon ansiosta hän uskaltautui lopulta päästämään kävellessä irti huonekaluista. Pallo tiukasti sylissä oli kaiketi turvallisempi kävellä, vähän kuin pitäisi edelleen tukea jostain. Hän on myös ilmiömäinen pallon käsittelijä. Ensin harjoiteltiin ja aloiteltiin vierittämällä, mutta ei mennyt aikaakaan, kun hän jo osasi heittää palloa. Nyt palloa heitetään seisten ja potkiminen on tullut kuvioihin uutena villityksenä. Siinä lajissa kuitenkin tuntuu, että kunnianhimo on taas hiukan pidemmällä kuin taito ja tasapaino. 

Ja sitten se tärkein ja suurin asia eiliseltä. Tajusin jossain vaiheessa puuhaillessamme, että tyttö on hokenut jo tovin samaa...

Ättää
Tättää
Äittä
Tättä
Äittää
Ä-ä
Äitti !!

Ehkä hän oli vähän tähän suuntaan hokenut jo edellisenä päivänäkin...


Jotenkin sitä ei ensin edes tajunnut. Ja sitten kun tajusi, sitä mietti, että mikä noista lasketaan. Sanooko hän nyt äiti, vai onko tuo vain älinää? Miksi kukaan muu ei ole kuulemassa tätä? En osaa itse vannoa, mitä sieltä suusta oikeasti tulee. Haluan uskoa, että se on äiti, mutta en ole varma. Tulkaa joku muu sanomaan minulle, mitä minun tyttöni puhelee! 

Mutta kyllä se piti päivän päätteeksi uskoa, kun sen kauniin sanan oli jo niin monta kertaa kuullut,  ja isikin oli asiasta mielipiteensä antanut, että totta se oli. Meidän pieni on oppinut ensimmäisen sanansa ja se sana on "Äiti". <3

18 kommenttia :

  1. Oih, ihana! Onnea uusista taidoista!

    VastaaPoista
  2. Äiti sanan kuuleminen ensimmäistä kertaa on kyllä todella herkkä hetki :)
    Tällä hetkellä toivon ,että poikani ottaisi vielä niitä pieniä askeleita.
    Välillä en saa häntä millään kiinni ,kun meno on niin villiä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tässä itsekin jännityksen ja kauhun sekaisin tuntein odotan, että millon mennään ja kovaa...

      Poista
  3. Ihanaa, "äiti" sana ensi kertaa on kyllä todellinen herkistymisen hetki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin sitä odotti että se hetki on selvempi. Että se sana tärähtää sieltä kunnolla ja kovaa. Mutta yhtä ihanaa näinkin. ❤️

      Poista
  4. Tuon äiti sanan synnyttämän tunteen muistaa kyllä aina. Ihana suloisuus teidän tyttö on.

    VastaaPoista
  5. Ihan samoissa mennään! Ja samaa olen itsekin pohtinut jo muutaman viikon, oliko se "äiti" vai vain jotain suloista älämölöä :D
    Muiden mielestä selvästi "äiti" joten uskottava se on. Niin ihanaa ettei kestä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on vain uskottava muita, vaikka ei itse uskoisikaan. =) Ihanaa!

      Poista
  6. Voi kuinka kaunis blogi sinulla täällä on! Todella nätti ulkoasu ja niin superihanalta näyttää kotinne! ♥

    VastaaPoista