Plitvice

Aamulla nousimme ennen kukon laulua ja ajoimme Plitvicen kansallispuistoon, joka on Korana-jokeen ympäristöön muodostunut, kuudestatoista järvestä sekä lukemattomista putouksista koostuva alue.

Näkymät lähtöpaikalta olivat huikeat. Tästä laskeuduttiin alas laaksoon, jossa kuljimme pitkin polkuja ja pitkospuita paratiisin keskellä nelisen tuntia. Matkalla oli vesiputouksia, luolia ja aivan mielettömän kirkkaita turkoosinvärisiä vesistöjä.

Joka paikassa tässä maassa (ei vain tässä puistossa) vesi oli aivan käsittämättömän kirkasta ja ihanan väristä.

Olimme aamulla paikalla jo ennen kahdeksaa ja alueen läpi kulkeminen kesti noin neljä tuntia. Oli todella hyvä päätös lähteä aikaisin liikenteeseen, niin vältyttiin niiltä pahimmilta turistijoukoilta. Linja-autolastit alkoivat vasta saapua paikalle, kun me jo poistuimme takavasemmalle. Toisekseen aamulla ilma oli vielä siedettävä. Keskipäivällä lämpötila kohosi taas lähemmäs 40 astetta ja kulkeminen tuossa maastossa olisi ollut todella raskasta siinä vaiheessa.

Saimme myös majapaikkamme isännältä hyvän neuvon. Alueella on kaksi sisäänkäyntiä: 1 ja 2. Jos menette Plitviceen, suosittelen ehdottomasti käyttämään sisäänkäyntiä 2. Silloin kuljet koko ajan näköalojen suuntaan, etkä niistä poispäin. Reitillä voi mennä yhden pätkän järvilaivalla (suosittelen), ja takaisintulo toisesta päästä onnistuu juna-bussilla. Näin ollen ei tarvtise tarpoa aluetta molempiin suuntiin.

Ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka ja nousi meidän TOP 3:lle  tämän reissun paikoista.