12.9.2012

Pölyähän se vain on


Yläkerran purkamisen myötä alakertaankin on laskeutunut kahden päivän aikana sellainen pölykerrostuma, että sohva oli jo muuttanut väriään ja kaikki pinnat olivat vain hävinneet jonnekin usvaan. No mutta, nehän on vain näitä remontin keskellä asumisen iloja ja riemuja. Kyllä kait meissä joku perustavaa laatua oleva vika on, kun ei vieläkään tämän enempää ahdista. Meidän mamma puolestaan saa hermoromahduksia vain kotosalla ollessaan ja meitä miettiessään. Tällainen elämäntapa ei sitten vissiin aivan kaikille sovi..? Pölyähän se vain on, eihän sole ku siivota pois. Ja niinhän minä tein. Ja suojasin sohvankin (sillä ainoalla lakanalla, joka meiltä löytyy).

Ai niin, tervetuloa vaatehuoneeseeni. :) Eiks ookki ihana?

Ja pee.äs: Oikeesti menee jo NIIN hermo!! Tätä pölyä on hiuksissa ja sukissa ja korvissa.. jaa jaa jaa... ARGHHH!

Ja pee.pee.äs: Täällä on kaksi päivää myös vilissyt hämähäkkejä. En ymmärrä mistä niitä nyt yhtäkkiä alkoi tulla, kun onhan täällä ollut välikatot ja kaiken maailman röörit auki jo pitkään, mutta ei mitään ole ennen näkynyt. Nyt niitä napottaa yksi siellä, toinen täällä. Ja ei, ei olla hämyjen kanssa kavereita! 

6 kommenttia :

  1. Mä oon aina ihaillut (ja säälinyt) ihmisiä, jotka asuvat remontin keskellä. RISPEKT kamu!!

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä! Tiedän, Meilläkin sitä pölyä riittää.... Ja myös meidän äiti saa hermoromahduksia meitä ajatellessaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän pitää keksiä äideille jotain muuta ajateltavaa.. =)

      Poista
  3. En voi kuin onnitella teitä, kun onnistutte näkemään remonttipölyn vain pölynä, ettekä hirvittävänä uhkana ulkoavaruudesta. Joskus on vastaan tullut asiakkaita, jotka ovat vaatineet pölytöntä remonttia, silloin olen kohteliaasti poistunut ja kehottanut unohtamaan remontin.

    VastaaPoista