30.10.2013

Insta-Hello ja pallomaha on edelleen kasassa




Moikka vaan ja terveisiä täältä OYS:sta. Instassa seuraavat jo tietävätkin, että lauantaina muutin osoitteeni tänne Oulunsuuhun ja vaihdoin ylleni seksikkään pinkin pallomekon. Tämä ajaton mekko käy siis melkein tilanteeseen kuin tilanteeseen, niin arkeen kuin juhlaan sekä yöhön että päivään. Sopii yhteen kaikkien laukkujen, kenkien, sekä villasukkien kanssa, mutta on itsessään jo niin hieno, ettei todellisuudessa kaipaa mitään asusteita. 

Raskausmyrkytysarvot nousivat viikonloppuna siis sellaisiin lukemiin, että päätimme lähteä näytille. Osastollehan ne ottivat ja täällä on siitä saakka pidetty. Päivät on kuluneet kiduttavan hitaasti töitä tekemällä sekä käyrillä makaamalla. Maanantaista saakka on koitettu käynnistellä, mutta tähän saakka vielä ilman sen kummempaa tulosta... vaikkakin eilisilta ja viime yö antoivat jo pieniä toivonkipinöitä tapahtumien etenemisestä. Olen tässä nyt vain miettinyt, että onko se meidän pieni niin pöhölö, että vaikka sillä on ollut pää oven välissä jo monta viikkoa, niin kuitenkaan se ei löydä tietään ulos...? Toisaalta, laskettu aikahan on vasta lauantaina, että ehkä hän haluaa nauttia kaikista vuokrasopimukseen kuuluvista päivistä... 

Mitä sinne kuuluu? Piristäkää ja viihdyttäkää mua! 

11 kommenttia :

  1. Onkohan sairaalavaatteet muuttuneet miksikään 20 vuodessa - kuullostaa nimittäin aika tutulle? Valkoiset putkisukat (isosta kasasta ei ikinä löydy kahta samanlaista) ja muovisandaalit. Ai ai, että on nostalgista. Toivottavasti ruokahalu säilyy hyvänä, vaikka pitääkin syödä yöpuku päällä aamusta iltaan.

    Tänne ulkomaailmaan ei kuulu mitään ihmeempiä. Taivas on vaihteeksi selkeä (tosin näet sen itsekin, sillä ilmeisesti huoneissa on edelleen ikkunat) ja vesisade loppunut. Jos se nyt yhtään piristää. Voit kuitenkin piristää itseäsi tiedolla, että kun poistut sairaalasta, mahapallo on kadonnut tai ainakin pienennyt.

    Jos antavat jumppaohjeita mahan pienentämiseen tms. niin kannattaa tehdä niitä. En ole koskaan tehnyt ja sen kyllä huomaa. Olisi kannattanut aloittaa ainakin kolmannen (ja viimeisen) kerran jälkeen. En jaksanut.

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  2. Pikkutyyppi selkeesti viihtyy, ei mitään kiirettä kylmään maailmaan :) Jaksamista sinne! <3

    VastaaPoista
  3. TSEMPPIÄ!!! <3

    Täällä kova touhotus yläkerran kanssa ja viikonlopuksi päästään myös sinne suunnille, paitsi että itä-rajalle (: Ihana tulla pohjoiseen! 2 viikkoa ja 3 päivää starttiin maailman ympäri. HUI.

    VastaaPoista
  4. Teillä on siellä niin jännät paikat. Kuopustakin käynnisteltiin ja muistaakseni kolmantena päivänä tahtoi ulos. Silloinkin hitaasti, mutta varmasti.

    Tsemppiä sinne ja jaksamista tulevaan koitokseen :)

    VastaaPoista
  5. Haha, hauska teksti, vaikka ei mukava aihe noin niinkun kaikkinensa. Tsemppiä vielä <3

    VastaaPoista
  6. Mä luulin, että sä vaan kävit jossain kontrollissa siellä. Ja joko se aika niin nopeaa on mennyt, että vuokralaista ruvetaan häätämään? Eilen siellä samassa paikassa sai kamujen poika häädön. Ihanan paljon tukkaa oli jäbällä, pitäiskö jo sopia deitit teidän neidin kans ;)?

    VastaaPoista
  7. Murunen, aivan mieletön kuva tuosta ihanasta masusta ja sinusta. <3
    Onni on, että meillä suomessa on näin hyvä hoito, koita vain nettinörttäillä ja levätä. Kohta olet taas kotona, nyytin kanssa.
    Viimeiset hetket ovat tuskaa (sen jopa muistan itse yli 12-vuoden takaa), mutta se unohtuu, kun pieni ihme syntyy.
    Hitaasti hyvä tulee, koita jaksaa vielä hetki. <3

    VastaaPoista
  8. "Ehkä hän haluaa nauttia kaikista vuokrasopimukseen kuuluvista päivistä..." No voihan iiik. :) Jaksamista ja tsemppii sinne!

    VastaaPoista
  9. Tsemppiä! olen yksi lukijoistasi, samalla oyksin alueella asutaan :) Tykkään blogistasi ja tyylistäsi :) Odottelen itse jo pääsyä oyksiin... 3 viikkoa olis vielä laskettuun aikaan,mutta eipä vielä ole minkäänlaisia merkkejä. Mikäs tilanne sulla nyt? Tsemppiä, hyvin se menee ja palkinto kaikkein suurin - elämän tähtihetkiä ne on, vois sanoa.

    VastaaPoista
  10. Moikka,
    olen lueskellut blogiasi ja odotellut innolla milloin teidän pieni syntyy. Meidän pieni syntyi reilut 2 viikkoa ennakkoon käynnistyksien kanssa lopulta sektiolla. Meidän pieni ei ollut vielä selkeästikään tulossa, mutta lapsivesien vuotaminen sai aikaan käynnistelyt. Kaikki meni hienosti, vaikka sektioon päädyttiinkin ja olen voinut erinomaisesti. Nyt meidän pieni on jo melkein kaksi kuukautta :)

    Oikein paljon tsemppiä viime pinnistyksiin! :) Kohta olet jo kotona!

    VastaaPoista