Saa tulla, kaikki valmista

Heissan, täällä on mukava ja suht tehokaskin viikonloppu takanapäin. On taas vietetty laatuaikaa yhdessä, eikä vain ja ainoastaan tehty remonttihommia. Toisaalta, tässä vaiheessa minusta nyt kovinkaan paljon iloa niihin remonttihommiin olekaan.... ole ollut enää aikoihin.

Lauantaina tehtiin vauva-hankintoja, ja äkkiseltään mietittynä kaikki ensi alkuun tarvittava pitäisi nyt olla kasassa... vaunuja myöten! Vaunuista lisää myöhemmin. Vielä pitäisi sairaalakassi pakata, niin sitten voisi vain odotella pientä saapuvaksi. Olen vakaasti vannonut, että tällä kertaa (ensimmäistä kertaa elämässäni) pakkaan jo ennen lähtöä. Normaalistihan pakkaan (ja pesen pyykit) hetki ennen h-hetkeä, eli yleensä esim. aamulla lähtevää lentoa edeltävänä yönä. Mutta josko tämän kerran saisin itsestäni sen verran irti, että laukku olisi lähdön tullessa ovella jo valmiina.... Käsittääkseni tässä kohteessa ei tarvitse miettiä, miten pukeutua illalliselle ja monetko kengät mukaan tarvitaan.  

Iltaa vietettiin kavereiden kanssa syöden ja saunoen. Ja sunnuntainta sitten otettiin ne pakolliset masukuvat. Tähän saakka olen ollut sitä mieltä, etten halua mitään mahamuistoja itselleni ja vältellyt siis sujuvasti kameraa koko raskauden ajan. Käänsin kuitenkin kelkkani ja suostuin muutamiin mahaotoksiin, jos vaikka aika kultaisi muistot ja haluaisin joskus muutaman (kymmenen) vuoden päästä niitä katsellakin. Tällä hetkellä kuitenkin päässäni on vain yksi ja ainoa ajatus: Tervemenoa maha, tervetuloa vauva!