Huhuu! Täällä ollaan!

Moikka vaan, pitkästä aikaa. Ajattelin vain ilmoitella, että hengissä ollaan ja hyvin voidaan. Nyt on suoraan sanottuna menty jo monta viikkoa niin työpainotteisesti, etten oikeastaan millekään muulle extralle kuin tytölle ja unelle en ole aikaani suonut. Kiire on kuitenkin onneksi katoavaista ja tämäkin kiire johtui poikkeustilanteista, eikä onneksi ole jatkuvaa eikä edes toistuvaa. Joten eiköhän tässä pikku hiljaa päästä normaaliin päivärytmiin täälläkin päässä. En edes uskalla kurkata tuota lukemattomien blogien listaa... Pitää vain toivoa, että muutkin ovat ottaneet joulu- ja tammikuun lunkisti, eikä luettavaa ole kertynyt. Toiveajattelua, tiedän. 

Viimeisin juttuni ja kuvani on näköjään ollut vessasta. Tähän juttuun päätyi oma pärstä (todisteeksi siitä, että todellakin olen hengissä). Voineen siis sanoa, että kuvien taso on ainakin pysynyt samana. Mitäs täällä sitten muuta on tapahtunut... Vessan valmistumisen jälkeen remppa on aika lailla nyt taputeltu, että sen suhteen ollaan taas vapaita. Tyttö kasvaa ja askel nopeutuu päivä päivältä. Äitiä hoetaan se tuhat ja yksi kertaa päivässä, mutta kyllä sinne muutama isikin jo sekaan välillä sattuu. Tänään käytiin ostamassa neidille uusi turvaistuin, kun eihän hän meinannut enää kaukaloon mahtua laisinkaan. Käännettiin katse menosuuntaan ja taas avautui uusi ihmeellinen maailma. 

Viime viikonloppuinen kirppisreissu loppui osaltani lyhyeen äkillisen lapsenhoito-ongelman vuoksi. Myytävästä tavarasta täyteen ahdettu auto on taas tyhjennetty eteisen vaatehuoneeseen, jossa lattiasta kattoon asti ulottuva Ikea-kassipino odottaa kesää ja seuraavaa kirpparitapahtumaa. Toivottavasti saadaan järkättyä seuraava jo heti alkukesästä. 

Mutta hei, tyttö nukkuu ja Kaitsu on salilla. Minä taidan ottaa vielä työkoneen esille ja tehdä parit hommat pois. Toiveissani kuitenkin on, että huomenna jo palataan taas! 

Mitäs sinne kuuluu?