Reissusta ollaan sitten selviydytty kotio. Ja tässä tulisi vähän matkakertomusta...
Hotellimme sijaitsi meren rannalla Hadaban alueella. All inclusive toi eteemme ruoat ja juomat koko loman ajaksi. Hotellialue oli kiva, siisti ja todella suuri.. kuin pieni kylä. Ravintoloita oli useita joista valita mieleisiään ruokia. Ja ne jälkiruokapöydät!! Pöytiä notkui sellaisista herkuista, että jopa tällaisten makean vihaajien piti ottaa osamme. Hotellin 8 uima-allasta ja ranta tarjosi tilaa auringon palvojille ja uimareille. Vesi vain oli niin järkyttävän kylmää, että edes altaaseen ei uskaltanut mennä (mikä nyt ei ole mikään ihme, mutta se oli OIKEESTI aivan järkky kylmää!).
Loma vietettiinkin aika lailla laiskottelun ja rentoutumisen merkeissä. Makoiltiin altaalla, juotii kun oli jano, syötiin kun oli nälkä ja nukuttiin kun nukutti. :)
Hotellialueiden ulkopuolella Hadaban alue oli kyllä mitään sanomatonta. Ei siellä juurikaan ollut mitään muuta kuin hotelleja ja puolivalmiiden hotellien luurankoja. Turisteille rakennettuja alueita aavikon keskellä.
Yhtenä iltana vierailtiin paikallisella basaarialueella Old Marketilla. Paikka oli valtavan kokoinen, ja tavaraa oli joka lähtöön... ja niin oli myyjääkin, joten ei kovin kauan hermo siellä kestänyt olla.... Eli takaisin kantapubiimme T2:seen...
Pari ärsyttävää asiaa paikan päällä:
1. Taksikuskit! Ei herran jestas mitä porukkaa! Ei hetken rauhaa missään. Aivan koko ajan oli joku vieressä tööttäämässä ja huutamassa kyytiin. Ja puolensa sai pitää, että pääsi sillä hinnalla perille, mikä oli alussa sovittu. Me selvittiin ilman suurempia taisteluja (vaikkakin vähän jo aloin kaipaamaan kunnon kähinää loppulomasta :))
2. Kaupoissa ei ollut hintoja tuotteissa. Ei edes hotellialueen minimarketissa ja apteekissa. Jokainen hinta piti kysyä... ja tingata erikseen. Ja kun ei siihen tinkaamiseen ole tottunut, niin eipä tehnyt kauppaan mieli jalalla astua. Mitään ei ostettu koko reissulta. Saavutus sekin.
No sitten positiivisiin asioihin.... Muru pääsi kuin pääsikin sukeltamaan. Pakkohan se oli antaa periksi, vaikka hirvittikin. En tiedä miten olis käynyt, jos ei sukelluksen opettaja olisi ollut hyvä ystävä. Nyt oli vähän enemmän luottoa sukelluksen turvallisuuteen. Silmä kovana kuitenkin vahdin haita paatin kannella koko päivän (tappajahai-musiikin soidessa päässäni). Mahtavat oli kuulemani mukaan olleet sukellukset ja näkymät veden alla. Veden päällä ei ollut niinkään mahtavaa. Tuuli puhalsi melkoisen kylmänä merellä.
Kairoon tehtiin päivän reissu. Kaupunki ja pyramidit olivat kyllä näkemisen arvoiset. Vaikka kaksi yötä piti istua bussissa, oli retki tekemisen arvoinen. Kairossa olisi voinut olla pidempääkin.
Näimme vain sitä vanhaa ja köyhää puolta jättimäisestä 25 miljoonan asukkaan kaupungista. Olisin mielelläni nähnyt sen toisenkin puolen ja muutenkin kuin vain linja-auton ikkunasta... Kairo oli kuitenkin sitä aitoa Egyptiä ja täten todella mielenkiintoista.
Viimeisenä iltana käytiin sitten turistialueella Naama Bayssa. No... se oli todellakin turistialue.... Ja se oli yhdessä illassa nähty. Aasialaisessa ravintolassa jossa käytiin syömässä, oli kuitenkin oikein maittava ruoka.
Lopputiivistelmänä voin sanoa, että tämä oli ehdottomasti viimeinen paketti(=karjalauma)matkamme... Voi sitä säätämisen, odottelun, jonottelun sekä itsestään selvien asioiden ihmettelyn ja opastamisen määrää. Tästä lähtien me kaksi reissataan vain omilla ehdoilla. Toisekseen, tämä oli ehdottomasti ensimmäinen ja viimeinen kerta kun mennään Egyptiin. Matkailu avartaa aina, ja oli mukava nähdä tämäkin paikka. Takaisin ei kuitenkaan tarvitse palata. Hauskaa meillä kuitenkin oli... Tottakai oli, meillähän nyt on keskenämme hauskaa missä tahansa.. :) Ihanaa oli käydä vähän rentoutumassa, niin jaksaa taas vääntää töissä.
Kotimatka kestikin sitten 22,5 tuntia. Kiitos Finnair!
