Vipp 922 - lisää keittiötilpehööriä esille

Muistatteko taannoin säälittävän yritykseni siirtyä WP:n käyttäjäksi ja muuttaa osoitteeseen luumutar.com? No nyt se on toteutumassa (niinkö oikeasti). Sitä tässä on nyt värkätty pari iltaa ja yritetään nyt saada jotain kivaa muutosta aikaiseksi ulkonäköönkin samalla kertaa. Aikaisemmin ongelmana oli wp.orgin kömpelyys muokattavuudessa, joten en halunnutkaan sitä käyttää. Enkä myöskään jaksanut opetella, kuinka saan domainin siirrettyä sieltä Bloggeriin. No, nyt on täysversio WP:stä hankittuna ja kovaa opettelua ja muokkausta sillä puolella. 

Mutta tähän väliin kuitenkin pari viikkoa sitten hankkimamme keittiön hylly, eli Vipp 922. Niin siinä vain on käynyt, että rouvalla on kovastikin mielipide muuttunut siitä, ettei yhtään mitään saa olla keittiössä näkösällä. En minä niitä kodinkoneita sinne edelleenkään halua pöydille, mutta pitää olla ehdottomasti sisustusta. Ja tähän ratkaisuun on joutunut nyt tyytymään herrakin. Vaikka eipä tuo ole pahasti valittanut, kun olen keksinyt ratkaisuja hänenkin minimalistisuutensa huomioiden. 

Mitäpäs tykkäätte tulokkaastamme?

Supikkaat sisustuksessa

Mitä teet, kun saat käsiisi ihanaakin ihanammat pikku supikkaat, jotka ovat kuitenkin pikkuisen liian isot nuoren neidin jalkaan. "Unohdat" ne lojumaan milloin minnekin, koska haluaisit vain ihastella niitä joka käänteessä.

Nostat ne siivouksen ajaksi hyllyn päälle ja annat sisustuksellisen ajatuksen jäädä leijumaan.

Lisää kuvateksti

Ja lopulta tajuat niistä tulleen sisustuselementti kotonasi ja huomaat tarvitsevasi toiset jalkaan laitettaviksi.

Mutta onhan ne söpöt! 

Tiiliskivi

Jo pari kuukautta sitten, vai milloin se nyt olikaan, kun kävin Marimekon tasaraita-pussilakanasetin ostamassa, ostin hetken mielijohteesta myös muuta uutta kotiin. Syksy tuo aina tullessaan jonkin ihmeellisen sisustusvimman. Kesän helteillä ei tehnyt mieli olla sisällä, eikä millään muotoa kotia laittaa, hyvä kun edes siivota jaksoi. Heti kun ilmat kylmeni, alkoi myös lompakko tyhjentyä. Ostin Marimekon Tiiliskivi-kuosisen vahakankaan ruokapöydän suojaksi arkikäyttöön. Samaan ostoskassiin lähti myös samaista kuosia olevat tyynynpäälliset olohuoneen puolelle sekä yksi Kanteleen Kutsu, koska se nyt vain oli niin ihana. Nämä kuvatkin ovat siis siltä ajalta, kun ostokset on tehty, nythän olohuoneessa on jo hieman erinäköistä vaihdetun verhon myötä.

Kynttiläaikakin kun on alkanut, tekisi niin mieli asetella tuohon pöydälle erilaisia sisustuselementtejä, mutta tällä hetkellä kun on tuo pikku paholainen täällä pyörimässä, on se aika tuhoon tuomittu ajatus. Tai se on sitten sitä, että päivällä tavarat nostetaan siitä pois ja illalla asetellaan takaisin. Ei oikein maksa vaivaa sekään. Vaikka yllättävän hyvin tyttö kyllä tottelee ja kuuntelee, kun hänelle sanotaan, ettei saa koskea. Mutta kun sitä mielenkiintoista asiaa pitää sitten kiertää kuin kissa kuumaa puuroa ja tanssia siinä ympärillä, helpommalla pääsee kun pitää pöydän tyhjänä.

Se on taas jo yhtäkkiä perjantai. Eilen piti kuorotreeneistä karata hieman ennakkoon ja suunnata Nannin kanssa Mick'sin bloggari-iltaan.  Sieltä löytyi pari kivaa juttua, joista lisää viikonlopun aikana. Tänään olen päivän kotosalla ja lähdetään tytön kanssa taapero-treffeille, kunhan neito tuolta heräilee.

Mukavaa perjantaita Sinulle!

Maailman paras paikka

Yksi pieni haave kävi toteen eilen, kun kannoin kotiin Marimekon trikoopussilakanasetin. Tätä päivää on kuulkaa odotettu. Vasta muutaman viikon on tätä ihanaa settiä ollut tarjolla myös tuplapeittoon. En aikaillut, menin heti Marimekon liikkeeseen ja kotiutin omani. En voinut ottaa sitä riskiä, että jäisin ilman. Kyllä nyt kelpaa köllötellä. Taannoin kotiutin Ikeasta uudet tyynyt ja untuvapeiton ja viimeisimmältä reissulta ostin testiksi Gäspa-lakanan, joka tuntui liikkeessä hypistellessä todella mukavalta. Ja sitähän se olikin. Ikea kirjoittaa lakanasta näin: Satiinikudotussa puuvillassa on kaunis kiilto, ja se tuntuu pehmeältä ja miellyttävältä ihoa vasten. Minä nyökyttelen ja nostan peukkua. Meidän lakanatilanne on ollut suorastaan surkea, mutta nyt kun tiedän tästä aarteesta, tulee tähänkin asiaan muutos. Nyt on sängyssä ylellisen hotellimainen tunnelma. Untuvapeitto kahisee ihanasti, tyyny on pehmeä ja ilmava. Lopullisen silauksen tuo nämä upeat petivaatteet, jotka tuntuvat ja näyttävät ihan mielettömiltä. Olisipa jo ilta, että saisi mennä takaisin nukkumaan...

Loving my Ogle

Edellisessä haaste-jutussa vilahtivat nämä meidän kodin uusimmat valaisinhankinnat, eli Oglet. Ajatus Ogle-valaisimista oli meillä pitkään ja keväällä vihdoinkin juuri ennen tytön nimijuhlia ja tupareita laitoimme lamput tilaukseen.  

Valaisimet olivat juuri niin ihanat ja tyylikkäät, kuin olin ajatellutkin. Tyyliltään ne sopivat tosi kivasti vanhoihin Ercon retrovalaisimiin, joita olohuoneen katossa on kahdeksan pallon rivistö. 

Ja niin on yksi pitkään harkittu sisustusostos toteutettu. Luulenpa, että tänä vuonna saattaa kotiimme ilmestyä vielä toinen pitkään ja hartaasti mietitty ja haaveiltu valaisinostos. Tätä valaisinta on haaveiltu, ja varsinkin Kaitsu on haaveillut, jo siitä saakka kun tänne muutettiin. 

Fokus portaikkoon

Olen joskus kauan sitten ostanut hetken mielijohteesta palan Marimekon Fokus-kangasta. Kangas on ollut välillä mallattuna keittiön pöydälläkin liinan virkaa toimittamassa, mutta siihen tarkoitukseen se oli liian pieni. Sittemmin kangas on majaillut kaapin perukoilla ja väliin unohtunut kokonaan. 

Eräänä iltana, kun muutenkin mietimme kovasti sisustusjuttuja, kävelin portaikkoon tarkoituksena mennä yläkertaan. Pysähdyin tyhjänä möllöttävän seinän kohdalle, jonka keskellä on huoltotarkoituksia varten jätetty, remontin aikana tehty luukku. Tuijotin luukkua ja mietin, että voisiko tässä olla jotain kivempaakin katseltavaa. Huikkasin murulle alakertaan, että laitetaanko se Marimekon kangaspala tähän näin. Ja niin sitä sitten mallattin ja mitattiin, ja seuraavana päivänä Kaitsu teki sille kehyksen. 

Portaikko sai kertaheitolla uutta ilmettä ja kontrastia. Taulu näkyy portaista kivasti ruokapöytään ja eteiseen, eikä ole pöllömmän näköinen yläkerrasta päin katsottunakaan. Kuvio muistuttaa hauskasti jopa portaikon katossa olevan akustiikkalevyn reikäkuviota. Yläkerran Rami on muuttanut näköjään makkarista portaikkoon vahtimaan kulkua. En tiedä miten se siihen on ilmestynyt, varmaan tipahtanut joltain kädestä... Rami kiinnostaa kuitenkin neitiä sen verran paljon siinä ohikulkiessa, että muuttanee piakkoin hänen unikaverikseen. 

Ei muuta kuin kauniita unia ja hyvää yötä.

Viikonloppuaamuisin

Huomentapäivää. 

Koska arkiaamuina nautitaan yleensä kiireinen ajokoira-aamiainen joko seisten ja puolella pyllyllä istuen ennen töihin lähtöä, yritetään viikonloppuisin nauttia aamiainen rauhassa naatiskellen. Lauantaisin meille on tullut rutiini kattaa aamiainen olohuoneeseen ja samalla katsotaan kyseisen viikon Arvostele mun illallinen (jossain maassa, tällä hetkelä Ruotsissa) -jaksot. Normaalisti myös samalla suunnitellaan, että mille sitä viikonlopppuna remontin osalta aletaan ja mahdollisesti suunnitellaan vielä avoinna olevia asioita. 

Sunnuntaisin sitten ehkä jopa katamme aamiaisen ruokapöydälle ja ruokaillaan kuin ihmiset konsanaan. Menussa normaalisti kahvia, varras- tai jälkiuunileipää ja jogurttia, lisänä mahdollisesti munia ja/tai pekonia. Yksi meidät täysin koukuttanut tabletti on Vitaplexin Monivitamiini, jota sanomme voimajuomaksi. Ilman näitä ei aamu käynnisty. Koukutus on niin vakavaa, että nämä tabut matkaavat yleensä mukana minne ikinä menemmekin. Lisäksi syömme aina magnesiumia ja tällä hetkellä minulle pakkosyötetään myös rautaa...  Kahvia normaalisti menee se pannullinen, mutta sen jälkeen ei juuri koskaan tule kotona keiteltyä päivän aikana kahvia. 

Joku aika sitten ostamamme Marimekon Oiva Kestit ovat täydellinen piristysruiske aamun kattaukseen ja ovat helppo yhdistää muihin meillä oleviin sarjoihin, valkoisiin Egon ja Teeman astioihin. Sopivatpas muuten hyvin yhteen myös viimeisimmältä Ikean reissulta ostamaani pöytäliinakankaaseen.

Aurinkoista sunnutain jatkoa! 

Verhot vaihtuu silmissä

Sain tosiaan juhannuksen aikaan vihdoin otettua ompeluspurtin ja surruuttelin niin kauan kuin lankaa riitti. Eihän sitä riittänyt lähimainkaan koko kangaspakkaan, mutta alkuun pääsin kuitenkin. Koko alakertaan tulee siis kuvassa näkyvää Vallilan Danis kangasta, johon on sitten helppo yhdistellä muitakin verhoja ja tekstiilejä. Danis-kankaassa on kiva struktuuri ja se on juuri sopivan paksua.... tai ohutta, kuinka sen nyt haluaa ajatella. Koska en saanut lähimainkaan tarpeeksi kangasta ommeltua valmiiksi, lisäsin testiksi sekaan vanhan Marimekon Kaivo-verhon.

Tänään innostuin testailemaan muitakin kaapista löytyviä verhoja. Vallilan Pengerkatu toisi kivasti vähän väriä tilaan. Tykkään kovasti verhossa olevasta oranssin sävystä.

Voittajaksi tänään kuitenkin taisi nousta Vallilan Käpy-kangas, joka on ihanan raikas ja vaalea, mutta tuo kuitenkin jotain pientä kivaa muuten valkoiselle verhoseinälle. Minulla on tätä kangasta itseasiassa vielä vähän jäljelläkin, joten voisin surrauttaa siitä vielä tyynynpäällisen sohvalle.

 

Ja taas pääsi ennenkin kehuttu Loisto-ostos näyttämään parhaat puolensa, kun piti verhoista pahimmat taitokset ja rypyt silittää. Homma onnistui hyvin verhojen ollessa paikallaan. Ei ole tämän silityskeskuksen ostoa tarvinnut harmitella yhtään, todellakin niitä parhaita tekemiämme ostoksia arjen pyörittämiseen.

Harmaan aamun piristys

Hieman piristystä tähän harmaaseen aamuun tarjoaa Marimekon kevät-uutuudet. Värien loistetta isolla loi:lla. :)

Inspiroiko? Miellyttääkö? Itse olen erityisen ihastunut noihin astioihin... ja tuo alin, "lastenkangas" on hauska.

Täydellisen astiakaapin metsästys

Uuden keittiön myötä olen alkanut miettiä enemmän myös keittiön kaappien sisältöä. Haluaisin kerätä sen täydellisen astiakokoelman, joka olisi käytännöllinen ja silmää hivelevä. Meillä on valkoista Teemaa sekä lisäksi Egon kahvi- ja tee astioita. Näistä pidän molemmista paljon ja valkoisen värinsä vuoksi ovat hyvin yhdisteltävissä muihinkin astioihin. Kastehelmi on mielestäni aivan ihanaa, ja siitä haluan kerätä jälkiruoka-astiaston. Näiden perusastioiden lisäksi haluaisin jotain piristävää vaihtelua esimerkiksi aamiais-/teeastiaston merkeissä, ja tähän tarkoitukseen sopisi hyvin Marimekon Siirtolapuutarha sekä Stockmannille suunniteltu Kestit.

Ruokailu- ja kahvittelu astioiden listäksi kaapissa pitää tietenkin olla laseja. Laseista aivan ehdoton suosikkisarjani on Iittalan Essence. Meillä on näistä hankittuna vasta kuohuviinilasit, joten kaikki muu on vielä ostoslistalla.

Lisäksi jää vielä mietittäväksi muutamien jo olemassa olevien lasien kohtalo...

Räsymekko

Kävin pitkästä aikaa Marimekon sivuilla tiirailemassa kuoseja, kun kuulin edellisen postaukseni ihanan tyynynpäällisen olevan Marimekon mallistoa.

Olen saanut jossain vaiheessa pahan yliannostuksen Marimekosta, mutta nyt päätin vain unohtaa marikuosiähkyni ja mennä avoimin mielin sivustolle nuuskimaan. Ja kyllähän sieltä löytyi aivan piristäviä kangasvaihtoehtoja esim. sisustustyynyjä ajatellen. Varsinkin Räsymatto, Melooni ja Siirtolapuutarha miellyttävät minun silmää. Voisin kuvitella laittavani esim. Meloonia tai Räsymattoa keväällä olohuoneeseen piristämään talven jälkeen. Värikkäämpi Siirtolapuutarha taas sopisi hyvin esim. syksyn pimeneviin iltoihin. Ja ettei menisi värivammaisella liian värikkääksi, niin lisäsin joukkoon vähän tuttua ja turvallista mustavalkoista Pienet Kivet-kankaan muodossa.